Personalized patient education and the internet : Linking health information to the Electronic Patient Record : STEPPS in burn care

Väitöskirja, sis. artikkelitSTEPPS = STructured Evaluated Personalized Patient Support = Rakenteinen, arvioitu ja yksilöllistetty potilastuk

Potilaskertomustiedon vaatimukset toisiokäytön näkökulmasta

Suomessa on käytössä monia sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä ja näissä muodostettavat ja käsiteltävät potilastiedot tallennetaan keskitetysti Potilastiedon arkistoon. Arkistoon tallennettavan rakenteisesti kirjatun kertomustiedon laatua tai kattavuutta ei ole kuitenkaan arvioitu tai siihen ei ole toteutettu seurantaa. Rakenteisuuden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla haluttiin selvittää kansainvälinen tilanne: millaisia rakenteita potilaskertomuksissa käytetään, miten niitä on arvioitu ja millaisia vaikutuksia niiden käytöstä on havaittu. Katsauksen tuloksia voidaan soveltaa myös suomalaiseen kehitystilanteeseen.Kertomustiedon laadun arvioimiseksi ja sen seurannan pohjaksi toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus 12-vaiheisella Cochrane-menetelmään pohjautuvalla tutkimusprotokollalla THL:ssä vuosien 2011–14 aikana. Aineistohaut tehtiin 15 tietokantaan, ja sen tuloksena saatiin 680 alkuperäisartikkelia vuosilta 1975–2012, jotka jaettiin abstraktien perusteella kolmeen potilastiedon käyttäjäryhmään: kliininen työ, hoitotyö ja potilastiedon toisiokäyttö. Tässä paperissa katsausaineisto käsittää toisiokäyttöryhmään valitut artikkelit (85 kappaletta). Tämän paperin tarkoituksena on tarkastella, millaisia vaatimuksia kertomustietoon kohdistuu toisiokäyttönäkökulmasta.Potilastiedon kirjaamisen lisäksi tiedon rakenteisuutta voitiin soveltaa toisiokäyttötarkoitukseen monin tavoin, kuten tiedon syöttämisen kehittämiseen, tiedonhakuun, päätöksentukeen ja resurssienhallintaan sekä tilasto- ja rekisteritoimintaan sekä tutkimukseen. Tiedon soveltamistapojen osalta toisiokäytön osuudessa otettiin mukaan myös vapaamuotoisena tekstinä tallennettu tieto, jota voitiin hyödyntää tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla. Toisiokäytön näkökulmasta kertomusrakenteita arvioitiin tiedon laadun ja hyödyntämisen, järjestelmien kehittämisen ja hankinnan, tilasto-, rekisteri- ja tutkimustoiminnan sekä palvelun laadun ja kustannusten näkökulmista.Kertomustietoon kohdistuvia selkeitä vaatimuksia toisiokäytön näkökulmasta ovat tiedon kirjaamiseen käytettävän rakenteen kattavuus ja soveltuvuus käyttöympäristöönsä sekä tiedon palauttamisen ja hakemisen kannalta rakenteiden avulla käsitellyn tiedon kattavuus ja luotettavuus. Vaikka katsaus ei anna ristiriidatonta kuvaa kertomusrakenteiden vaikutuksista potilaan parempaan hoitoon, selvää on, että rakenteiden käyttö paransi kertomustiedon kattavuutta ja luotettavuutta

Säkerhet från barndom till ålderdom : Program för förebyggande av olycksfall i hemmen och på fritiden 2021–2030

Målprogrammet för förebyggande av olyckor i hemmen och på fritiden 2021–2030 innehåller 89 åtgärder med tyngdpunkt på förebyggande av skador i olika skeden av livet. Med olycksfall i hemmen och på fritiden avses olycksfall som inträffat i hemmet eller på fritiden, även om åtgärderna i programmet också tangerar olycksfall som inträffat i arbetet och i trafiken. Målen och åtgärderna har beretts av ett omfattande nätverk av sakkunniga och har sammanställts enligt åldersgrupp och olycksfallstyp. Behandlingen av skador och förgiftningar orsakar näst flest vårdperioder inom den specialiserade sjukvården och tredje flest vårdperioder på hälsocentralernas bäddavdelningar. Olycksfall är den fjärde vanligaste dödsorsaken. Omkring 2 600 finländare dör varje år till följd av olyckor. Cirka 90 procent av dödsfallen i samband med olyckor och cirka 80 procent av de olycksfall som leder till skada sker i hemmet och på fritiden. Fallolyckor är den vanligaste olyckstypen i alla åldersgrupper. Säkerhetsvisionen är en nollvision: ingen ska behöva dö eller skadas allvarligt till följd av en olycka. Målen syftar till att uppnå en god säkerhetsnivå i alla miljöer och att minska antalet allvarliga hälsoförluster och olycksfall med dödlig utgång med 25 procent fram till 2030 jämfört med 2020 års nivå. För koordineringen och uppföljningen av genomförandet av programmet ansvarar den koordineringsgrupp för förebyggande av olycksfall i hemmen och på fritiden som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet

IHI Global Trigger Tool and patient safety monitoring in Finnish hospitals : Current experiences and future trends

Patient safety work relies on the service provider s ability to monitor the levels of patient safety achieved, identify where improvements are needed and follow the impact of implemented interventions. Trigger tools - means for performing focused medical records reviews either manually or automatically, are a strong candidate for supporting these tasks. This report examines the research evidence on the IHI Global Trigger Tool (GTT) and presents experiences accumulated in Finland during implementation of the tool in the hospital environment, as well as experimentations for further developments. In addition, the up-to-date evidence and future prospects on automated trigger tools are reviewed and discussed. The report aims to serve healthcare management and clinical staff working with patient safety issues on the organisational level, by providing background evidence with regard to trigger tool methodology and its implementation requirements. The report constitutes useful reading also for policy makers, developers and researchers in the fields of patient safety, healthcare quality and health information technology

Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen arvioinnin suunnittelu : KaTRI-hankkeen loppuraportti

KanTa-palvelu

Safely at All Ages : Programme for the Prevention of Home and Leisure Injuries 2021–2030

The Target Programme for the Prevention of Home and Leisure Injuries 2021–2030 contains a total of 89 measures, with the main emphasis on preventing injuries during different stages of life. Home and leisure injuries refer to accidents that occur at home or during leisure time, but the measures included in the programme are also concerned with injuries that occur at work and in traffic. The targets and measures according to age categories and types of injuries have been developed by a broad-based network of experts. Injuries and poisonings rank second as a cause of treatment episodes in specialized medical care and third as a cause of inpatient treatment at health centers. Accidents are the fourth most common cause of death in Finland. Every year about 2,600 Finns die in accidents. About 90% of fatal accidents and 80% of accidents that lead to injuries occur at home and during leisure time. Falls are the most common type of accidents in all age categories. Our safety vision is a zero-injury vision: no one needs to die or be injured as a result of an accident. The aim is to achieve a good safety standard for all environments and reduce by 2030 the number of accidents that lead to loss of health or death by 25% from the level of 2020. The Ministry of Social Affairs and Health has appointed a coordination group for the prevention of home and leisure injuries to coordinate and monitor the implementation of the programme

Turvallisesti kaiken ikää : Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma vuosille 2021–2030 sisältää 89 toimenpidettä painottaen vammojen ehkäisyä elämänkulun eri vaiheissa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmilla tarkoitetaan kotona ja vapaa-ajalla tapahtuneita tapaturmia, vaikka ohjelman toimenpiteissä käsitellään myös työssä ja liikenteessä sattuneita tapaturmia. Tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu ikäryhmittäin ja tapaturmatyypeittäin laajan asiantuntijaverkoston valmistelutyöllä. Julkaisu sisältää erillisenä osiona selvityksen kustannuksista. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuu toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten terveyskeskusten vuodeosastohoidossa. Tapaturmat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vuosittain noin 2600 suomalaista kuolee tapaturmaisesti. Tapaturmakuolemista noin 90 prosenttia ja vammaan johtavista tapaturmista noin 80 prosenttia tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Yleisin tapaturmatyyyppi kaikissa ikäryhmissä on kaatumiset. Turvallisuusvisionamme on nollavisio: kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman seurauksena. Tavoitteina ovat hyvän turvallisuustason toteutuminen kaikissa ympäristöissä, vakavien terveydenmenetysten ja kuolemaan johtavien tapaturmien väheneminen 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Ohjelman toimeenpanon koordinoinnista ja seurannasta vastaa STM:n asettama Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä. Julkaisu on päivitetty 21.5.2021, s. 28, 218 ja 219

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt – systemaattisen katsauksen menetelmä ja aiempien katsausten tulokset

Sähköisen potilaskertomuksen tietorakenteita on kehitetty ja käytetty potilaskertomuksissa jo pitkään Suomessa ja ulkomailla. Suomessa sähköinen kertomustieto on osin rakenteista, mutta pitkälti vielä narratiivista tietoa. Tiedon rakenteisuuden avulla voidaan yksittäistä potilasta koskevaa tietoa koostaa, yhdistellä ja jakaa esimerkiksi eri kertomusnäkymiin potilastietojärjestelmien tai hoitoon osallistuvien organisaatioyksiköiden välillä. Rakenteista tietoa voidaan hyödyntää myös potilaan hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. Rakenteistamisen hyödyistä on kuitenkin toistaiseksi vähän tutkimusnäyttöä.Toteutimme systemaattiseen kirjallisuuskatsauksen Cochrane-katsauksen protokollan mukaisesti kertomustiedon rakenteistamisesta ja rakenteiden vaikutuksista. Haut toteutettiin 15 eri tietokannasta vuoden 2011 lopulla, ja ne tuottivat yhteensä 680 uniikkia artikkelia. Hakutulokseen sisältyneet aiemmat katsaukset analysoitiin omana ryhmänään sen selvittämiseksi, mitä näyttöä on jo koostettu ja onko mahdollista päivittää jotain aiempaa katsausta. Aiempia katsauksia analysoitiin yhteensä seitsemän. Tässä artikkelissa kuvataan oma tutkimusprotokollamme toteutus ja raportoidaan aikaisempien katsausten löydökset.Kolmessa aiemmassa katsauksessa koodistot, luokitukset ja terminologiat liittyivät parantuneeseen tiedon laatuun. Lomakerakenteet paransivat kertomusjärjestelmän laatua yhdessä katsauksessa, tiedon laatua kahdessa katsauksessa, hoitosuositusten noudattamista kahdessa katsauksessa sekä diagnostista tarkkuutta yhdessä katsauksessa. Rakenteistamiselta odotettuja vaikutuksia terveydenhuollon tuloksiin ei ollut arvioitu lainkaan (esimerkiksi potilasturvallisuus tai kansalaisen osallistuminen).Aiempien katsausten toteutusprotokollat oli kuvattu vaihtelevalla tarkkuudella, eikä niihin sisältynyt katsauksia, jossa olisi arvioitu erilaisia rakenteistamisen menetelmiä. Aikaisemmissa katsauksissa ei myöskään rajattu tutkimusnäkökulmaa rakenteistamisen menetelmien arviointiin riippumattomana muuttujana (interventiona). Näistä syistä yksikään aikaisemmista katsauksista ei soveltunut omiin tavoitteisiimme. Empiiristen artikkelien analyysien tulokset tullaan raportoimaan erillisissä artikkeleissa hoitotyön, kliinisen työn sekä toisiokäytön näkökulmasta